Suomen Kennelliiton silmätarkastuspaneeli järjestetään lauantaina 7.10. eläinklinikka Hakametsän tiloissa osoitteessa Sammon valtatie 7, 33530 Tampere.

Koiranomistaja voi anoa koiran pääsyä paneeliin vain, jos koira on saanut toisistaan poikkeavat viralliset silmätarkastuslausunnot (diagnoosi ensin vakavampi, sitten lievempi). Kennelliiton Perinnöllisten silmäsairauksien ohjeen mukaan koiran erilaisista silmätarkastuslausunnoista jää huonompi (sairas) voimaan. Vain Kennelliiton järjestämä silmätarkastuspaneeli voi kumota sairas-lausunnon. Paneelitarkastuksen suorittaa kolme valtuutettua silmätarkastuseläinlääkäriä.

Omistajan pitää pyytää kirjallisesti pääsyä paneelitutkimukseen. Kennelliitto ja silmätarkastuseläinlääkärit päättävät mitkä koirat hyväksytään paneeliin. Päätöksessä huomioidaan rotukohtaisen PEVISA-ohjelman mukainen silmäsairauksien vastustamisohjelma ja miten suuri merkitys voimassa olevalla diagnoosilla on koiran jalostuskäytön kannalta.

Koiran kannalta merkityksettömät sivulöydökset eivät ole ensisijaisia tapauksia. Joitakin synnynnäisistä kehityshäiriöistä annettuja lausuntoja ei voida kumota paneelissa enää koiran vartuttua (esim. CRD/CH). Myöskään hoitotoimenpitein oireettomaksi saatavien sairauksien diagnooseja ei voida kumota paneelissa. Paneelissa on tilaa rajoitetulle määrälle koiria.

Paneeliin hyväksytyn koiran omistajan tulee suorittaa 42 euron suuruinen käsittelymaksu ennen paneelia. Omistaja saa ohjeet maksun suorittamisesta samalla kun hänelle toimitetaan tieto siitä, että koira pääsee paneeliin.  Käsittelymaksua ei palauteta.

Paneeliin ilmoittaudutaan perjantaihin 8.9. mennessä Kennelliiton toimistoon silmäsairaustyöryhmän sihteeri Päivi Rantasalolle osoitteella Suomen Kennelliitto, Kamreerintie 8, 02770 Espoo tai sähköpostilla paivi.rantasalokennelliitto.fi. Ilmoittautumiseen tulee liittää omistajan sähköpostiosoite. Kennelliitto ottaa omistajiin yhteyttä (yhteydenotot tapahtuvat lähinnä sähköpostin avulla) ilmoittautumisajan päätyttyä.

Aiemmin saapuneet paneelipyynnöt huomioidaan.

Paneeliin hyväksytyn koiran omistajalle annetaan ohjeet paneelin käsittelymaksun suorittamisesta. Koirat saapuvat paneeliin porrastetun aikataulun mukaisesti ja omistajalle ilmoitetaan ennen paneelia koiran tarkempi saapumisaika.

Epäilyttävä-tuloksen korjaaminen

Perinnöllisten silmäsairauksien ohjeen mukaan:

Jos koiralla on voimassa epäilyttävä-tulos, tulisi diagnoosi varmistaa viemällä koira uudelleen suositellun ajan kuluttua joko lausunnon antaneen silmätarkastuseläinlääkärin tai toisen silmätarkastuseläinlääkärin tutkittavaksi. Mikäli silmätarkastuseläinlääkäri tällöin toteaa koiralla ko. sairauden, on tämä lausunto voimassa, ellei kohdan 4.1. mukainen paneelitutkimus sitä muuta.

Koiran saama epäilyttävä-lausunto voidaan korjata terveeksi joko paneelitutkimuksen kautta tai omistajan anomuksesta seuraavien vaihtoehtoisten menettelyiden kautta:

- Epäilyttävä-diagnoosin antanut silmätarkastuseläinlääkäri tekee uusintatutkimuksen vähintään kahden vuoden seuranta-ajan kuluttua ja toteaa koiran ko. sairauden osalta terveeksi.

- Epäilyttävä-diagnoosin antanut silmätarkastuseläinlääkäri ja toinen silmätarkastuseläinlääkäri tekevät uusintatutkimuksen vähintään vuoden seuranta-ajan kuluttua ja molemmat toteavat koiran ko. sairauden osalta terveeksi.

Korjaus voidaan tehdä, ellei koira ole seuranta-ajan puitteissa saanut muilta silmätarkastuseläinlääkäreiltä ko. sairauden osalta ristiriitaisia diagnooseja. Korjattu terve-lausunto on voimassa ellei uusintatutkimus sitä kumoa.

Käytännössä epäilyttävä-lausunnosta pitää olla kulunut vähintään vuosi ennen kuin koira hyväksytään paneeliin (riittävä seuranta-aika, jotta nähdään muutosten kehitys).

Kennelliiton jalostusasiantuntijoiden huoneessa telmii neljä parikuista koiranpentua. Valistuneemmat silmät erottavat kuonossa ja muuten karkeahkossa turkissa hienoista villakoiramaisuutta, mutta rakenteessa selvää jäntevyyttä. Maallikko taas näkee neljä eri väristä palleroa, joiden joukossa on sekä hitaammin lämpeneviä että innolla syliin viipottavia. Pennut ovat toisen polven jälkeläisiä kromfohrländerin risteytysprojektissa, jossa pyritään lisäämään rodun perinnöllistä monimuotoisuutta sekä turvaamaan terveyttä ja hyvää luonnetta.

Kromfohrländer on 1940–50 -luvuilla Saksassa kehitetty seura- ja kääpiökoiriin luettava rotu, joka polveutuu griffonista ja mustavalkoisesta terrieristä. Nuoren rodun perinnöllinen vaihtelu on pientä ja eri maiden kromfohrländerit ovat samansukuisia. Perinnöllisistä sairauksista rodun kiusana ovat olleet erityisesti harmaakaihi, epilepsia, hyperkeratoosi ja erilaiset autoimmuunisairaudet.

Rotumääritelmän mukaan ”länderi” on luonteeltaan sopeutuvainen, oppivainen ja temperamenttinen sekä hieman pidättyväinen vieraita kohtaan. Metsästysvietti on vähäinen, eivätkä aggressiivisuus ja arkuus ole toivottavia. Suomessa kromfohrländereitä on rekisteröity kaikkiaan 1187. Kromfohrländereiden kasvatus on keskittynyt rotuyhdistyksen piiriin, jonka kasvattajakollegio ohjaa jalostusta keräämällä terveystietoja ja ohjeistamalla kasvattajia.

Rotu on ollut mukana professori Hannes Lohen johtaman Helsingin yliopiston koiragenetiikan tutkimuksessa vuodesta 2006. Yhdistyksessä alettiin aktiivisesti työskennellä rodun monimuotoisuuden lisäämiseksi roturisteytyksillä vuonna 2011. 

– Onneksi meillä on ollut aktiivisia kasvattajia viemään roturisteytyshanketta eteenpäin. Tärkeitä toimijoita ovat myös kaikki roturisteytyspentujen omistajat, joiden tulee yhdessä katsoa parhaat yksilöt jatkoon, kommentoi Suomen kromfohrländer ry:n kasvattajakollegion puheenjohtaja Minna Hanski.

Roturisteytyksistä voit lukea lisää täältä. 

Antoisaa yhteistyötä

Vuosikymmenen yhdistyksen kasvattajakollegiossa ja hallituksessa toiminut Viivi Snellman kuvaa kasvatettavinaan olevia pentuja rohkeiksi ja reippaiksi.

– Kiinnostukseni risteytykseen lähti, kun tuskailin vuodesta toiseen kasvattajakollegion puheenjohtajana toimiessani sopivien yhdistelmien löytymisen vaikeutta.

Kromfohrländerien risteytysprojektissa on käytetty muitakin rotuja kuin villakoiraa; nyt näytillä olevaa pentuetta aiemmin on syntynyt pentue tiibetinterrieriin ja toinen parsonrussellinterrieriin risteyttäen. Myös kettuterrieriä on harkittu.

Kennelliiton koirarekisteriohjeen mukaan koirat kirjataan toistaiseksi ER-rekisteriin, mutta kromfohrländereiden rotuyhdistyksen ohjaamassa risteytysprojektissa on yhdessä sopien päädytty hyödyntämään EJ-rekisteriä tulevissa risteytyssukupolvissa. EJ-rekisterin hyöty on ennen kaikkea yksilöiden valintaan liittyvän keskustelun rakenteen selkeytyminen. Siirron ER-rekisteriin tekee Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta.

Snellman kuvaa roturisteytysten kanssa työskentelyä äärimmäisen antoisaksi ja mielenkiintoiseksi, mutta myös hyvin työlääksi ja haastavaksi projektiksi.

– Risteytykset voivat tuoda mukanaan yllätyksiä ja myös epäonnistumisiin tulee varautua ilman syyttelyä. Kyseessä ei ole kilpailu tai hanke rodun muuttamiseksi suuntaan tai toiseen.

Hänen mukaansa keskeistä onkin pitää kirkkaana mielissä yhteinen tavoite, kaikilta osin rotumääritelmän mukainen koira.

– Avoin keskustelu on välttämätöntä ja tavoitteiden selkeä kirjaaminen ja niistä tiedottaminen erityisen tärkeää.

Lue lisää:

​Uutinen roturisteytyksestä

Jos rodun perimässä ei ole tarpeeksi vaihtelua koiran hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden jalostamiseksi oman rodun koirilla, roturisteytyksellä voidaan pyrkiä lisäämään monimuotoisuutta.

Kennelliitto laati roturisteytysohjeistuksensa vuonna 2013. Ohjeistuksen mukaan risteytysohjelmat on ensisijaisesti tarkoitettu roduille, joissa ei ole tarpeeksi perinnöllistä vaihtelua tärkeiden, koiran hyvinvointiin vaikuttavien ominaisuuksien jalostamiseksi. Ohjeistus antaa tukea roturisteytyksen suunnitteluun ja toteutukseen muiden muassa jalostukseen käytettävän toisen rodun ja yksilöiden valinnassa.

Kasvattajalle roturisteytys merkitsee varsin pitkää sitoutumista, sillä kysymys on hyvin suunnitelmallisesta seurantaprojektista. Risteytysjälkeläisten jalostuskäytössä toinen osapuoli on yleensä kolmen sukupolven ajan alkuperäisen rodun edustaja ja syntyneistä jälkeläisistä kerätään kattavasti muun muassa terveys- ja käyttäytymistietoa. Näin edeten jälkeläiset katsotaan neljännestä polvesta lähtien puhdasrotuisiksi, jolloin ne pääsevät niin sanottuun kantakirjarekisteriin.

– Jo ensimmäisestä polvesta asti syntyvät koirat ovat kuitenkin virallisesti alkuperäisen rodun edustajia. Niiden kanssa voi harrastaa rotukohtaisia asioita, jopa osallistua näyttelyihin. Koirien ulkomuoto on tosin tässä vaiheessa usein jotain aivan muuta kuin rotutyypillinen, Kennelliiton jalostusasiantuntija Katariina Mäki kertoo.

Parhaillaan on käynnissä kromfohrländerin roturisteytysprojekti, josta voit lukea täältä.

Kokemukset vielä varsin tuoreita

Mäen mukaan suunnitelmallisten roturisteytysten teko on kansainvälisestikin melko uutta.

– Joitakin risteytysprojekteja on ollut. Yhdysvalloissa on tosin jo 1970-luvulla risteytetty dalmatiankoira ja pointteri projektissa, jonka tarkoituksena on normaalin virtsa-aineenvaihdunnan aikaansaavan alleelin tuominen dalmatialaisille. Norjassa on tällä hetkellä meneillään risteytysprojekti lunnikoiralla. Pohjoismaissa on tehty joitakin risteytyksiä hyvin pienilukuisille roduille. Joitakin muitakin pienilukuisia rotuja on maailmalla autettu roturisteytyksillä.

Suomen ensimmäinen koirien risteytysprojekti alkoi vuonna 1997 pinserillä, johon risteytettiin snautseria.

– Tulokset ovat olleet hyviä. Risteytyslinjoissa on vähemmän rokotuskomplikaatioita, ja myös kaihia on vähemmän kuin muissa. Risteytysten hyödyt alkavat tietysti vähitellen laimentua mitä pidemmälle sukupolvissa mennään, Mäki kertoo.

Lisäksi risteyttämistä on Suomessa tehty brasilianterriereillä tanskalais-ruotsalaisen pihakoiran kanssa sekä barbetilla pont-audemerenspanielin ja espanjanvesikoiran kanssa. Pinserien sekä kromfohrländereiden projekteista on jo laadittu englanninkieliset, kattavat raportit DogWellNetiin.

Erityisesti kotimaisten rotujen vaaliminen koetaan monissa maissa hyvin tärkeäksi, joten jalostuspohjaa laajentavat projektit saattavat herättää hyvin suuria tunteita. Suomessa tehtiin vuonna 2006 kansainvälisestikin vertaillen historiallinen päätös, kun suomenpystykorvan elinvoimaisuudesta haluttiin huolehtia yhdistämällä rotu itärajantakaisen karjalais-suomalaisen laikan kanssa. Risteytys- tai rotuunottoprojektista poiketen rotujen yhdistämisessä kaikki jälkeläiset ovat heti normaalissa kantakirjarekisterissä. 

– Kahdella muulla kotimaisella rodullamme, suomenlapinkoiralla ja lapinporokoiralla on edelleen avoin rotukirja, eli maatiaistaustaisia, rekisteröimättömiä työkoiria voidaan rekisteröidä ja käyttää jalostukseen, Mäki avaa.

– Myös muutamalla muulla rodulla, kuten esimerkiksi pohjanpystykorvalla, lancashirenkarjakoiralla ja jackrussellinterrierillä on avoin rotukirja. Lisäksi kaikissa sellaisissa roduissa, joiden rotukirja on niiden kotimaassa avoin, voidaan ottaa koiria rotuun (ER-rekisteriin) rekisteröidyn kannan ulkopuolelta.

Miten roturisteytyksessä edetään?

Jalostuskoiraa tulee ensisijaisesti hakea oman rodun sisältä. Jos jalostukseen sopivia koiria ei kuitenkaan löydy riittävästi, voidaan Mäen mukaan selvittää roturisteytyksen mahdollisuutta.

– Etenkin risteytyksen hyötyjä oman rotunsa kohdalla pohtivien on tärkeää pitää rodun jalostuksen tavoiteohjelma ajan tasalla, sillä rodun jalostuksen edellytysten ja tarpeiden tulisi selvitä siitä. Näin Kennelliiton jalostustieteellinen toimikuntakin (JTT) on jo JTO:n yhteydessä tutustunut rodun tilanteeseen. Seuraavaksi asia kannattaa ottaa puheeksi JTT:n lisäksi erityisesti rodun kotimaan, mutta myös muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa.

– Silloin informoidaan rodun harrastajia tilanteesta, eivätkä roturisteytysajatukset tule kenellekään yllätyksenä. Tämän jälkeen voidaan yhdessä miettiä sopivia rotuja risteytykseen ja pyytää rodun kotimaan virallista kannanottoa asiaan, Mäki ohjeistaa. Roturisteytyshakemuksessa tulee esittää risteytyksen tavoitteet sekä risteytykseen valittujen koirien ominaisuudet. Lisäksi annetaan suuntaviivoja tulevien risteytyspentujen jalostuskäytöstä.

Mikä sitten on kasvattajan, rotuyhdistyksen ja -järjestön sekä Kennelliiton roolijako roturisteytysten edistämisessä?

– Risteytysohjelman tulisi mieluusti olla kansainvälinen tai vähintäänkin rotuyhdistyksen ja -järjestön asia. Itse toteutus on sitten kasvattajien työtä, mutta on hyvä, että heillä on yhteisön tuki takanaan.

Kennelliitto haluaa edistää tarpeellisia roturisteytyksiä, mutta Mäen mukaan asiassa on ratkaisevaa, että sille saadaan harrastajien hyväksyntä.

– Ilman harrastajien hyväksyntää ja tahtoa Kennelliittokaan ei voi asiaa edistää. Liitto edistää risteytysten edellytyksiä myös kansainvälisen yhteistyön kautta. Suomalaiset ovat mukana sekä Pohjoismaisessa Kennelunionissa ja IPFD:ssa (International Partnership for Dogs) että kansainvälisessä kennelliittojen kattojärjestössä FCI:ssä, jonka tieteellisen toimikunnan puheenjohtajana on suomalainen Kirsi Sainio.

Mäen mukaan Kennelliiton risteytysohjeistus on muuttumassa niin, että koirat rekisteröidään kolmen ensimmäisen polven osalta Ei jalostukseen (EJ) -rekisteriin. Koiran aikuistuessa se käytetään terveystutkimuksissa sekä jalostustarkastuksessa, jossa sen käyttäytymistä ja rakennetta tutkitaan tarkoin.

– Jos koira osoittautuu yksilöksi, jolla voidaan olettaa olevan annettavaa rodun jalostukseen, nostetaan se sellaiseen rekisteriin, jossa jalostuskäyttö on mahdollista.

Lisätietoja:
Katariina Mäki
MMT, jalostusasiantuntija
Suomen Kennelliitto
katariina.makikennelliitto.fi
puh. 09 88730 228

Lue lisää:

​​Uutinen kromfohrländerin risteytysprojektista

Uutinen Kennelliiton roturisteytysohjeesta vuodelta 2013

Kennelliiton ohje roturisteytyksistä

Raportti pinserien risteytysprojektista (englanniksi)

Risteytyslinjaisten pinserien luonnetestitulosten vertailua koko rotuun nähden (englanniksi)

Raportti kromfohrländerien risteytysprojektista (englanniksi)

Juttua täsmennetty 21.8. klo: 11.00 selventämällä roturisteytyksen ja rotujen yhdistämisen eroa. Lisätty alaotsikko "Kokemukset vielä varsin tuoreita" ja muokattu rakennetta.

Vuoden 2019 erikois- ja ryhmänäyttelyt tulee anoa Omakoirassa viimeistään lauantaina 30.9.2017.

Epäviralliset pentunäyttelyt, jotka järjestetään aikavälillä 1.7.-31.12.2018 tulee myös olla anottuna viimeistään 30.9.2017.

Kaikkien rotujen, kansainväliset ja Nord-näyttelyt vuodelle 2020 tulee olla anottuna Omakoirassa marraskuun loppuun mennessä.

Kennelliiton koulutusviikonloput, jolloin ei saa järjestää mitään näyttelyitä, ovat vuodelle 2018 seuraavat 10.-11.2. ja 13.-14.10.

Vastaavasti vuodelle 2019 koulutusviikonloput ovat 16.-17.2., 12.-13.10 ja 16.-17.11.

Anomus tehdään Omakoira-jäsenpalvelun  kautta.

Lisätietoja:
Kennelliitto, näyttelysihteeri
Maarika Wallenius
09 8873 0220
maarika.walleniuskennelliitto.fi

Kennelliiton jalostustietojärjestelmä aukeaa BAER-kuulotutkimuksille 6.9.2017. Tulosten tallentuminen Kennelliiton järjestelmään tapahtuu omistajan etukäteen tekemän sähköisen lähetteen kautta. Eläinlääkäri avaa lähetteen Kennelliiton Omakoirassa ja tallentaa siihen tutkimuksen taustatiedot sekä koiran tutkimustuloksen. Kun tiedot on täytetty ja lähetetty, näkyy tulos heti jalostustietojärjestelmässä.

Ohjeet koiran omistajalle/kasvattajalle

Lähetteen tilaaminen ei edellytä eläinlääkärin tai eläinlääkäriaseman valintaa. Tutkimusaika Kennelliiton hyväksymälle kuulotutkimuseläinlääkärille kannattaa kuitenkin varata ennen lähetteen tilaamista.

Jos kasvattajana haluat testata pennut ennen luovutusikää, voit tehdä lähetteen samalla kertaa koko pentueelle. Huomioithan, että pentu voidaan tutkia vasta kun se on tunnistusmerkitty.

Lähetteen tehdessäsi annat sähköisesti luvan kuulotutkimustuloksen julkaisuun ja halutessasi yhteystietojesi välittämiseen eläinlääkäriasemalle.

Jos olet Kennelliiton jäsen, tilaa lähete omilla tunnuksillasi Kennelliiton Omakoira-palvelussa. Valitse ensin kyseinen koira Koirat-välilehdeltä. Tämän jälkeen pääset tilaamaan lähetettä. Jos et ole Kennelliiton jäsen, tilaa lähete tästä linkistä: https://omakoira.kennelliitto.fi/jasentiedot/register.aspx. Tällöin tarvitset tilaamiseen pankkitunnukset.

Lähete on maksullinen. Maksu kattaa järjestelmän ylläpidon sekä lähetteen tilaajan henkilöllisyyden varmistamisen pankkitunnuksilla.

Eläinlääkärissä koiran kuulotutkimustulos tallennetaan tekemäsi lähetteen kautta suoraan koiran tietoihin Kennelliiton jalostustietojärjestelmään. Lisäksi eläinlääkäri antaa sinulle koirasi kuulokäyrät.

Kuulotutkimuseläinlääkäriksi hakeutuminen

Kennelliiton neurologiatyöryhmä on määritellyt kriteerit kuulotutkimuseläinlääkäriksi hakeutumiseen.

Kennelliiton hyväksymän tutkimuksen voi Suomessa tehdä neurologian eurooppalaisen tai amerikkalaisen (Dip ECVN tai Dip ACVIM (Neur.)) erikoistumistutkinnon suorittanut eläinlääkäri tai muu neurologiaan tai kuulotestaukseen perehtynyt eläinlääkäri. Kennelliitto nimeää suomalaiset eläinlääkärit, joiden antamat lausunnot hyväksytään.

Kriteerit täyttävät eläinlääkärit voivat hakeutua Kennelliiton kuulotutkimuksia tekeviksi eläinlääkäreiksi lähettämällä lyhyen CV:n neurologiatyöryhmän sihteerille sähköpostilla (katariina.makikennelliitto.fi) tai osoitteella Suomen Kennelliitto, Katariina Mäki, Kamreerintie 8, 02770 Espoo.

Lisätietoja kuulotutkimuksesta

Kennelliiton jalostustietojärjestelmään ollaan lisäämässä kahden uuden virallisen terveystutkimuksen tiedot. Kuulotutkimuksen ja lyhytkuonoisten koirien rasituksensietoa sekä hengitystä arvioivan kävelytestin tulokset tallentuvat järjestelmään 6.9. lähtien omistajan etukäteen tekemän sähköisen lähetteen kautta. 

Eläinlääkäri avaa lähetteen Kennelliiton Omakoirassa ja tallentaa siihen tutkimuksen taustatiedot sekä koiran tutkimustuloksen. Lausunto tai tutkimus tehdään vain sellaiselle koiralle, joka on tutkimushetkellä tunnistusmerkitty Kennelliiton hyväksymällä tavalla. Kun tiedot on täytetty ja lähetetty, näkyy tulos heti jalostustietojärjestelmässä.

Kuulotutkimusta suositellaan nuorelle koiralle

Koirien perinnöllistä kuuroutta tutkitaan testaamalla aivorungon kuuloherätevastetta (Brainstem Auditory Evoked Response, BAER). Testauksen avulla voidaan tunnistaa eläimet, joiden toinen tai molemmat korvat ovat kuuroja. Koiran kuulo luokitellaan testauksen perusteella erikseen kummastakin korvasta ja koiran virallinen tutkimustulos (kuuleva/kuuro) on huonomman korvan mukainen. Jos jommankumman tai kummankin korvan tulos on avoin, suositellaan, että koira tutkitaan uudestaan noin neljän viikon kuluttua, jolloin koira saa virallisen tuloksen. Avoin tulos on epävirallinen.

Maaret Tapio

Tutkimus suositellaan tehtävän nuorelle koiralle. Koiran on kuitenkin oltava iältään vähintään 35 vuorokautta. Huomioithan, että tutkimus voidaan tehdä vasta kun koira on tunnistusmerkitty. Kennelliiton hyväksymän kuulotutkimuksen voi Suomessa tehdä neurologian eurooppalaisen tai amerikkalaisen (Dip ECVN tai Dip ACVIM (Neur.)) erikoistumistutkinnon suorittanut eläinlääkäri tai muu neurologiaan tai kuulotestaukseen perehtynyt eläinlääkäri. Löydät listan Kennelliiton hyväksymistä, yhteystietonsa julkaisun sallineista eläinlääkäreistä täältä.  

Perinnöllisen kuurouden tausta on usein epäselvä

Synnynnäistä kuuroutta esiintyy hyvin monessa koirarodussa. Merkittävin kuurouden aiheuttaja liittyy perimään. Kuurouden geneettinen tausta on kuitenkin usein epäselvä ja sekä autosomaalista resessiivistä, autosomaalista dominoivaa että X-kromosomivälitteisesti periytyviä kuurouden muotoja on kuvattu eri roduilla.

Koirilla esiintyy myös värigeenejä, jotka aiheuttavat niin sanottua toissijaista eli sekundääristä synnynnäistä kuuroutta. Merkittävimpiä näistä geeneistä ovat valkoläiskäisyyttä ja valkoisuutta aiheuttavat piepaldismi (sp)- ja white spotting -geeni (sw) sekä marmorointiväriä aiheuttava merle-värigeeni. Myös muita syitä synnynnäiselle kuuroudelle tai etenevälle kuulon rappeutumiselle on olemassa. Lue lisää dosentti Kirsi Sainion artikkelista. 

Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta on linjannut, että kuuroja tai toispuoleisesti kuulevia koiria ei tule käyttää jalostukseen. Myös toispuoleinen kuurous voi aiheuttaa koiralle hyvinvointiongelmia, jos koira ei esimerkiksi pysty paikantamaan kuulemaansa ääntä.

Lyhytkuonoisten kävelytesti on kehitetty yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa

Kävelytesti on tarkoitettu lyhytkuonoisille roduille, joissa esiintyy ylähengitysteiden ahtauman aiheuttamia oireita. Kävelytestissä sekä siihen kuuluvassa kliinisessä tutkimuksessa arvioidaan koirien rasituksensietoa sekä kykyä hengittää normaalisti. Testin tulos (hyväksytty/hylätty/keskeytetty) sekä mahdollisen keskeytyksen syy tulevat näkyviin Kennelliiton jalostustietojärjestelmään.

Kävelytesti ei mittaa koiran maksimaalista suorituskykyä, vaan sen tarkoituksena on erotella hyvät hengittäjät huonoista. Testi on kehitetty yhteistyössä Helsingin yliopiston tutkijaeläinlääkärien kanssa ja sitä kehitetään saatavien kokemusten perusteella edelleen niin, että se varmasti toimii kussakin testattavassa rodussa.

Kävelytestejä järjestävät rotujärjestöt ja -yhdistykset Kennelliiton ohjeiden mukaisesti. Testissä on aina paikalla valvova eläinlääkäri. Testiä valvovia eläinlääkäreitä on tällä hetkellä seitsemän. Myös yksittäisiä koiria voi käydä testauttamassa valvojaksi hyväksyttyjen eläinlääkärien luona. Testiin voivat osallistua vähintään 18 kuukauden ikäiset koirat, jotka täyttävät Kennelliiton voimassa olevat tunnistusmerkintä- ja rokotusmääräykset.

Lisätietoja:

​Kävelytestissä arvioidaan koiran rasituksensietoa

​Kävelytestin taustalla oleva Helsingin yliopiston tutkimus (Lilja-Maula ym. 2017)

Kuulotutkimus
 

Kennelliiton polvipaneeli järjestetään tiistaina 21.11. kello 16.30 alkaen. Paikkana on Yliopistollinen eläinsairaala osoitteessa Koetilantie 2, Helsinki (opastekartta).

Paneeliin otetaan koiria, jotka ovat saaneet toisistaan poikkeavat polvilumpioluksaatiolausunnot. Lausunnoista on voimassa huonompi, kunnes paneeli on tutkinut koiran. Paneeliin kuuluu neljä ortopediaan erikoistunutta eläinlääkäriä ja sen päätös korvaa aiemmat lausunnot.

Tilaa on rajoitetulle määrälle koiria ja tarvittaessa koirat saapuvat porrastetun aikataulun mukaisesti. Omistajan tulee suorittaa Kennelliiton määräämä 42 euron käsittelymaksu ennen paneelia. Käsittelymaksua ei palauteta.

Paneeliin ilmoittaudutaan 1.11. mennessä osoitteella heidi.karjalainenkennelliitto.fi tai Suomen Kennelliitto / Heidi Karjalainen, Kamreerintie 8, 02770 Espoo. Ilmoittautumisessa tulee mainita omistajan yhteystiedot sekä sähköpostiosoite. Jos kaikkia koiran polvilausuntoja ei ole vielä tallennettu Kennelliiton jalostustietojärjestelmään, tulee ilmoittautumiseen liittää myös kopio puuttuvista lausunnoista. Kennelliitto ottaa yhteyttä omistajaan viimeistään ilmoittautumisajan päätyttyä ja toimittaa ohjeet käsittelymaksun suorittamiseksi.

Kennelliiton lonkka- ja kyynärindeksien laskentaan on lisätty uusia rotuja, ja samalla ohjelmaa on muutenkin päivitetty. Päivitykset tulevat käyttöön syyskuun indeksiajossa ja aiheuttavat muutoksia koirien indekseihin. Roduissa, joiden PEVISA-ohjelma sisältää indeksiehdon, voidaan elokuun 2017 indeksejä käyttää pentueiden rekisteröinnissä siihen asti, kunnes maaliskuun 2018 indeksit päivitetään.

Uudet rodut

Lonkkaindeksi on lisätty seuraaville roduille:

• gordoninsetteri

• islanninlammaskoira

• portugalinvesikoira

• welsh corgi cardigan

Kyynärindeksi on lisätty seuraaville roduille, joilla on jo aiemmin ollut lonkkaindeksi:

• amerikanstaffordshirenterrieri

• suomenlapinkoira  - Päivitys 29.9.2017: suomenlapinkoirien kyynärindeksin lisääminen jalostustietojärjestelmään viivästyy.

Indeksien laskennassa huomioidaan kaikilla roduilla seuraavien tekijöiden vaikutus: lausunnonantaja, koiran kuvaus-/lausuntoikä, sukupuoli ja syntymävuosi.

Uusien rotujen lisääminen tarkoittaa, että näille on laskettu myös lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriön periytymisasteet. Samalla päivitettiin periytymisasteet myös niillä roduilla, joilla lonkkaindeksi on mukana PEVISA-ohjelmassa (Taulukko 1).

Muiden indeksirotujen periytymisasteet päivitetään vähitellen myöhemmin.

Geneettisen korrelaation myötä kyynärtulos voi vaikuttaa lonkkaindeksiin ja päinvastoin

Kyynärindeksin lisääminen rodulle tarkoittaa, että lonkka- ja kyynärtulokset voivat kumpikin vaikuttaa toistensa indekseihin, jos lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriöillä on rodussa ns. geneettinen yhteys. Geneettinen yhteys tarkoittaa, että kumpaankin ominaisuuteen vaikuttavat osin samat tai lähekkäin toisiaan sijaitsevat geenit.

Geneettistä yhteyttä mitataan korrelaation avulla. Korrelaatio voi vaihdella välillä 0-100 %. Korrelaatio on heikohko ollessaan noin 20 % tai tämän alle ja kohtalainen ollessaan noin välillä 20-40 %. Amstaffilla ja saksanpaimenkoiralla korrelaatio on 17 %, suomenlapinkoiralla 25 % ja kultaisellanoutajalla 0 (ks. taulukko). Suomenlapinkoiralla lonkkatulokset vaikuttavat siis kyynärindeksiin (ja toisin päin) hieman enemmän kuin amstaffilla ja saksanpaimenkoiralla (päivitys 29.9.2017: suomenlapinkoiran kyynärindeksien lisääminen jalostustietojärjestelmään viivästyy).

E-lonkan numerointi muutettu

E-lonkan numerointi on muutettu niin, että E-lonkkaa ei enää painoteta suhteessa enempää kuin muita tuloksia. Aiemmin lonkkatulosten numerointi oli seuraavanlainen: A=1, B=2, C=3, D=4, E=5,5 – nyt E-lonkka saa arvon 5,0. Päivityksen myötä koiran oman tai lähisuvussa esiintyvien E-tulosten painoarvo koiran indeksiin siis hieman laskee.

Operoitujen koirien tulokset mukaan

Nivelleikkaus eli niveloperaatio näkyy koiran tuloksissa jalostustietojärjestelmässä merkinnällä OP tai operoitu. Tällaiset tulokset numeroidaan lonkissa samoin kuin E-lonkka ja kyynärpäissä samoin kuin tulos 3, eli nämä tulokset vastaavat indeksilaskennassa vakavaa kasvuhäiriötä.

Lonkissa edistymistä

Lonkka- ja kyynärnivelterveydessä on tapahtunut edistymistä (esimerkkinä lonkkanivelistä Kuvat 1 ja 2). Edistymisen myötä nykykoirien nivelet ovat useimmissa roduissa parempia kuin 1980- ja 1990-luvulla syntyneiden koirien. 

Kuva 1. Geneettinen muutos lonkkanivelen kasvuhäiriössä. Mukana rodut, joiden PEVISA-ohjelma sisältää lonkkaindeksiehdon (KULT = kultainennoutaja, SAKSPK = saksanpaimenkoira, IRLSET = irlanninsetteri, AMST = amstaffi, KKK = karjalankarhukoira)

Kuva 2. Terveiden lonkkanivelten osuudet vuosina 1990-2016. Mukana rodut, joiden PEVISA-ohjelma sisältää lonkkaindeksiehdon (KULT = kultainennoutaja, SAKSPK = saksanpaimenkoira, IRLSET = irlanninsetteri, AMST = amstaffi, KKK = karjalankarhukoira)

Vertailujoukon muutos

Tähän asti indeksien keskitaso (100) on muilla kuin uusimmilla indeksiroduilla määritetty kaikkien kuvattujen koirien keskitasosta, eli nykykoirienkin indeksit ovat olleet verrannollisia koko kuvausjoukon keskitasoon. Nivelterveydessä tapahtuneiden muutosten vuoksi nykykoirien tuloksia ei kuitenkaan kannata enää tänä päivänä verrata 1980- ja 1990-luvulla syntyneiden koirien tuloksiin, vaan nämä vanhemmat koirat kannattaa rajata ns. vertailujoukosta pois.

Vertailujoukon rajaaminen ei tarkoita, että aineistoa, josta varsinaiset indeksit lasketaan, rajattaisiin. Kaikille koirille lasketaan edelleen indeksit kaiken mahdollisen sukulaistiedon perusteella. Laskennan jälkeen indeksejä standardoitaessa ja rodun keskiarvoa laskettaessa otetaan nyt kuitenkin huomioon vain nykykoirat. Tämän rajatun vertailujoukon myötä indeksiarvo 100 kuvastaa vain nykykoirien tuloksia. Näin koirien indekseistä tulee paremmin verrannollisia rodun nykyiseen keskitasoon.

Vertailu uusimpiin koiriin on tietysti nykykoirille epäedullisempaa. Nyt koiran pitää oikeasti olla nykypopulaation keskitasoa parempi, jotta sen indeksi nousee yli sadan. Koirien indeksit siis laskevat jonkin verran, keskimäärin 2-5 indeksipisteellä. Laskua tapahtuu sitä enemmän mitä parempaa edistymistä rodussa on saatu aikaan. Edistyminen on tietysti hyvä uutinen, ja indeksilaskennan muutos tehostaa rodun nivelterveyden jalostusta.

Vertailujoukon muutos tehdään vähitellen seuraavasti:

• syyskuusta lähtien vertailujoukkona ovat vuoden 1994 jälkeen syntyneet koirat

• lokakuusta lähtien vuoden 1996 jälkeen syntyneet koirat

• marraskuusta lähtien vuoden 1998 jälkeen syntyneet koirat

• ja niin edelleen, kunnes maaliskuusta 2018 lähtien vertailujoukkona ovat vuoden 2006 jälkeen syntyneet koirat. 

Tammikuusta 2019 lähtien vertailujoukko liukuu aina vuosittain vuoden eteenpäin, eli tammikuussa 2019 vertailujoukko on vuoden 2007 jälkeen syntyneet koirat ja tammikuussa 2020 vuoden 2008 jälkeen syntyneet koirat, ja niin edelleen.

Elokuun 2017 indeksejä voidaan käyttää maaliskuun 2018 päivitykseen asti

Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta on päättänyt kokouksessaan 6/2016, että kasvattaja voi pentuetta rekisteröidessä pyytää rekisteröintiä käyttämään viimeistä, ennen ohjelman muutosta laskettua indeksiä 6 kk ajan. Tämä tarkoittaa, että kun päivitys tulee käyttöön syyskuussa, voi elokuun 2017 indeksiä käyttää siihen asti, kunnes maaliskuun 2018 indeksit päivitetään. Rekisteröinnin PEVISA-tarkistus on kuitenkin tällöin tehtävä manuaalisesti, joten kasvattajan tulee ilmoittaa asiasta rekisteröintiin.

Kysymyksiä?

Täältä löydät lisätietoa jalostusindekseistä.

Kysymykset indeksilaskennan päivityksiin liittyen pyydämme osoittamaan ensisijaisesti kunkin rotujärjestön tai -yhdistyksen jalostusneuvojalle, joka ohjaa kysymykset tarvittaessa Kennelliittoon.

Katariina Mäki 8.9.2017

Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta on nimennyt eläinlääkäri, eläinlääketieteen tohtori, Liisa Lilja-Maulan Kennelliiton lonkka-, ja kyynärnivellausuntojen antajaksi.

Lilja-Maula työskentelee Kennelliiton eläinlääkärinä ja toimii Kennelliiton Luusto- ja nivelsairauksien työryhmän sihteerinä. Hän on kouluttautunut lonkka- ja kyynärnivelröntgenkuvien lausumiseen Kennelliiton pitkäaikaisen röntgenlausujan, eläinlääkäri Annie Limanin johdolla ja lisäksi osallistunut kansainvälisiin koulutuksiin.

Liisa Lilja-Maulan tavoittaa puhelinnumerosta: (09) 8873 0224
keskiviikkoisin klo 13-15
Huom. Ei puhelinaikaa 20.9.

Syksyn ensimmäinen Kenneluutiset julkaistiin sähköisenä uutiskirjeenä.

Hyödynnämme tiedotteen julkaisussa Kennelliiton käytössä olevaa sähköistä uutiskirjepalvelua, jossa saamme uutissisältöjä ryhmiteltyä paremmin eri aihekokonaisuuksien mukaan ja tuotua uutisiin mukaan enemmän kuvia.

Edelleenkin Kenneluutisissa on nimensä mukaisesti uutisia ja lyhyitä tiedotteita, tietoa hallituksen ja toimikuntien päätöksistä sekä muuta ajankohtaista asiaa.

Uutisia lisätään sivulle myös muulloin kuin vain uutiskirjeen lähetyksen yhteydessä, joten sivulla kannattaa käydä katsomassa uutisia muulloinkin. Kenneluutisia pääset lukemaan osoittessa: http://kenneluutiset.kennelliitto.fi/

Kenneluutiset on Kennelliiton sähköinen jäsentiedote. Se jaetaan kaikille jäsenyhdistyksille sekä toimihenkilöille. Halutessaan myös henkilöjäsenet voivat tilata tiedotteen. Tiedote ilmestyy noin 10 kertaa vuodessa.

Kenneluutisia toimittaa Kennelliiton viestintä. Kaikki palaute Kenneluutisista on tervetullutta. Sitä voi lähettää osoitteeseen viestintakennelliitto.fi.

Aikaisempia Kenneluutisia pääset edelleen lukemaan Kennelliiton verkkosivuilla.

Kotimaisten rotujen kasvattajaillat saavat jatkoa.

Pohjois-Savon kennelpiirin kotimaisten rotujen kasvattajailta järjestetään:

Sorsasalon raviradalla, Kuopiossa 29.11.2017  Klo 18-20.30.

Kotimaiset koirarodut kansallisaarteinamme -hankkeen tavoitteena on kertoa laajalle yleisölle suomalaisista koiraroduista ja edistää niiden säilymistä ja kasvatustyötä.
Kennelliitto on tänä vuonna käynnistänyt yhdessä kotimaisten rotujen rotujärjestöjen myötävaikutuksella kotimaisten rotujen kasvattajille suunnatut  tilaisuudet alueittain.

Tilaisuuden vetäjinä toimivat kennelpiirin kennelneuvojat sekä aluekouluttajat ja paikalla on myös Kennelliiton edustaja. Tilaisuudessa käytännön asioihin apua mm. rekisteröinnin ja kotimaisten rotujen terveystutkimusten osalta.

Ennakkoon 20.11. mennessä ilmoittautuneille varataan ilmaiseksi Kasvattajan käsikirja.

Ilmoittautuminen: Anna-Maija Mansikkalalle anna-maija.mansikkalaiisalmi.fi, 20.11. mennessä

Lisää tapahtumia, joissa kotimaiset rodut ovat esillä löydät teemavuoden tapahtumakalenteristamme.

Koiranjalostus ja koirien hyvinvointi on noussut keskusteluun tällä viikolla julkaistun Kaikenkarvainen kansa – Miten koirista tuli miljoonabisnes (WSOY) kirjan myötä. Pennunostaja voi vaikuttaa koirien hyvinvointiin ja vastuulliseen koirankauppaan harkitsemalla tarkkaan, mistä koiranpennun hankkii.

- Koiranpentua ei pidä ottaa hetken mielijohteesta, sanoo Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen. Rotukoiraa hankkivan kannattaa tutustua eri koirarotuihin rotujärjestöjen ja koirankasvattajien kautta. Tietoa koiran hankinnan tueksi löytyy myös Kennelliiton hankikoira.fi -sivustolta.

- Onnellinen rotukoira on terve, yhteiskuntakelpoinen, huolellisesti kasvatettu, omistajansa rakastama ja kunnioittavasti kohdeltu, sanoo Suomen Koirankasvattajat SuKoKa ry:n puheenjohtaja Vesa Lehtonen.

- Suomalainen koirankasvatus on korkeatasoista ja myös kansainvälisesti arvostettua, painottaa Lehkonen. Suurin osa koirista kasvatetaan kotikenneleissä eikä vastuullinen kasvattaminen lähde rahanansaitsemisesta. Vastuullinen kasvattaja käyttää jalostukseen vain terveitä ja hyväluonteisia koiria. Hän tuntee jalostukseen käyttämänsä koirat ja niiden taustat. Hän käyttää kasvatustyönsä tukena monipuolisesti sekä eri lähteistä saatavaa tietoa koirien terveydestä että omaa kokemustietoaan rodustaan ja kasvattamistaan koirista. Hän kertoo avoimesti koiriensa taustoista ja niiden terveydestä. Pidemmän linjan kasvattajat tuntevat usein koiransa hyvin useampien sukupolvien taakse.

Vastuullinen kasvattaja haluaa löytää kasvateilleen parhaat mahdolliset kodit. Kasvattajaa ja tämän koiria näkemättä ei hyvältä kasvattajalta koiranpentua itselleen saa. Vastuullinen kasvattaja tekee aina koiran kaupasta kirjallisen sopimuksen. Kauppahintaan kuuluu rekisteritodistus, jos koira on Kennelliiton rekisteröimä. Ilman rekisteritodistusta ei voi olla varma pennun tai sen vanhempien alkuperästä.

Vastuullinen kasvattaja tarjoaa pennuille ja niiden emälle turvallisen ympäristön, jossa kasvavilla pennuilla on myös virikkeitä. Hän huolehtii tarkkaan pentujen laadukkaasta ruokinnasta, madottaa pennut asianmukaisesti ja tunnistusmerkitsee pennut ennen niiden luovuttamista uuteen kotiin. Hän on totuttanut pennut käsittelyyn ja sosiaalistanut ne ennen luovutusta, ja hän antaa pennunomistajille kirjalliset hoito-ohjeet. Vastuullinen kasvattaja kertoo pennunomistajille koiran omistamiseen liittyvistä vastuista ja velvollisuuksista. Hän myös auttaa ja neuvoo kasvattiensa omistajia koiran kasvaessa pennusta aikuiseksi.

- Kasvattajia, jotka ovat kasvattaneet vähintään kolme pentuetta viimeisen kolmen vuoden aikana on Suomessa noin 3 200.  Esille nousseet ongelmat ovat hyvin marginaalisia tässä joukossa, muistuttaa Harri Lehkonen.

Lisätiedot:

Harri Lehkonen
Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja
puh. 050 329 2188
harri.lehkonenkennelliitto.fi

Vesa Lehtonen
Suomen koirankasvattajat SukoKa ry:n puheenjohtaja
puh. 040 554 1509
vesa.lehtonensukoka.fi

Kuva, Erik Lindholm

Suomalainen ”kennel” on usein pentulaatikko keskellä olohuonetta.

Pohjoismaissa järjestetään vuonna 2018 uudenlaisia Pohjoismaisia sertifikaattinäyttelyitä (Nordic Certificate Show), kotoisemmin NORD-näyttely.

- Näillä näyttelyillä halutaan vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä ja korkeatasoista näyttelytoimintaa, kertoo Kennelliiton näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunnan puheenjohtaja Kimmo Mustonen.

NORD-näyttelyitä kokeillaan vuoteen 2020 saakka. Kokeilukaudella 2018-2020 näiden näyttelyiden järjestäjiltä ei peritä näyttelyveroa. Jokaisen maan tulee järjestää vähintään yksi NORD-näyttely vuodessa. Pohjoismaiden Voittaja -näyttely on jatkossa NORD-näyttely.

Ensimmäinen NORD-näyttely järjestetään Tampereella 5.5. Messukeskuksen näyttelyistä Helsinki Winner 15.12. on NORD-näyttely.

NORD-näyttely ei voi olla samalla FCI:n kansainvälinen näyttely. Samassa näyttelyssä ei voida jakaa pohjoismaisia sertifikaatteja ja kansainvälisiä CACIBeja. Uusi Pohjoismaiden muotovalio -titteli korvaa nykyisen Pohjoismaisen muotovalion arvon. 

Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa uuden tittelin säännöt ovat samat:

• Koiralla tulee olla kansallinen muotovalion arvo maassa, jossa se on rekisteröity.
• Koiran tulee saada kolme Pohjoismaista sertifikaattia kolmesta eri Pohjoismaasta, kolmelta eri tuomarilta. Sertifikaateista vähintään yksi tulee vastaanottaa 24 kuukauden iän jälkeen.

Islannissa Pohjoismaisen muotovalion titteliin vaaditaan kolme Pohjoismaista sertifikaattia kolmelta eri tuomarilta. Koiran tulee olla Islannin valio, mutta islantilainen koira saa vastaanottaa pohjoismaiset sertifikaatit omassa maassaan.

Ensi vuoden alussa voimaan astuvien NORD-näyttelyiden ohjeiden mukaan POHJ MVA -titteliä haetaan sen maan kennelliitolta, jossa koira on rekisteröity. Jos koira on rekisteröity Pohjoismaiden ulkopuolelle, haetaan titteliä sen maan kennelliitolta, jossa koira vastaanotti viimeisen sertifikaattinsa.

Siirtymäajan aikana 2018–2020 Pohjoismaiden muotovalion tittelin uusia ja vanhoja sääntöjä voidaan käyttää rinnakkain. Vanhat tittelisäännöt väistyvät kokonaan vuoden 2019 lopussa.

NORD-näyttelyissä jaetaan myös kansallisia sertifikaatteja.

NORD-näytelyiden ohjeet

NORD-näyttelyt Suomessa vuonna 2018

Kennelliitto järjestää jalostusneuvojien jatkokurssin 4.-5.11.2017 Nokialla.
 

Kurssilla teemana on käyttöominaisuuksien jalostaminen ja tervetulleita ovat kaikki, joita käyttöominaisuudet ja niiden jalostaminen kiinnostaa! Vielä muutama paikka vapaana, joten ilmoittautuminen jatkuu 29.10. asti tai kunnes kaikki paikat varattu!

Ihmisen ja koiran yhteistyöllä on pitkät perinteet. Myös tänä päivänä koirat palvelevat ja avustavat meitä yhä moninaisimmissa tehtävissä. Koirarotujen runsas kirjo sekä rotujen niin alkuperäiset kuin nykyisetkin käyttömuodot ovat nousseet myös julkiseen keskusteluun. Tilaa keskusteluissa ovat saaneet niin kotimaiset koirarodut ja lukukoirat kuin virkakoiratkin.

Kurssiviikonlopun aikana perehdytään mm. seurakoirien, avustajakoirien, valjakkokoirien ja laumanvartijoiden tehtäviin sekä ominaisuuksiin. Kotimaisten rotujen käyttöön tutustutaan paitsi metsästyskoiria koskevassa luento-osuudessa myös paimenkoirien puheenvuorossa.

Pääsemme kurssin esityksissä syventymään rajalliseen määrään eri käyttötarkoituksia, mutta mikään ei estä laajempaa keskustelua paneeleissa, sillä mukana päivillä on runsaasti koirakokemusta!

Mikä sinua kiinnostaa?

• Miten mitataan koirien käyttöominaisuuksia?
• Mikä käyttöominaisuuksien jalostamisessa on haasteellista?
• Periytyykö kilpailumenestys?
• Löytyykö käsiteltävänä olevien käyttömuotojen väliltä yhteneväisyyksiä?
• Voimmeko oppia jotain aivan vieraastakin käyttömuodosta?

Kurssi on avoin kaikille aiheista kiinnostuneille. Osallistumiselle ei ole etukäteisvaatimuksia.

Jalostusneuvojien jatkokurssi 2017

- käyttöominaisuuksien jalostaminen

Viikonlopun ohjelma:

Tutustu viikonlopun puhujiin:

Puhujaesittelyt

Suomen Kennelliitto pidättää oikeuden ohjelmamuutoksiin mm. luentoaikojen pituudet saattavat täsmentyä ilmoittautumisajan kuluessa.

Ilmoittautumisaikaa on jatkettu 29.10. tai kunnes viimeisetkin paikat on varattu!

ilmoittaudu verkkolomakkeella

Ilmoittautumishinnat:

25.9. asti 115 euroa yhteensä sisältäen molemmat päivät, jonka jälkeen 130 euroa. (sisältää luennot, aamukahvin, lounaan, iltapäiväkahvit)

Halukkaat voivat omakustanteisesti osallistua illallisbuffettiin (noin 30 euroa/henkilö)

Majoittuminen koulutuspaikalla Cumulus Resort Eden, Nokia

Majoitus varataan p. 020 055 055 tai email my.reservationrestel.fi  Majoituskiintiö purkautuu 16.10.2017.

Lemmikkien veloitus 10 euroa/vuorokausi -50%

Majoitushinnat:

120 euroa/standard kahden hengen huone/vrk

98 euroa/standard yhden hengen huone/vrk

Lääkelista on päivitetty ja samalla uudistettu

Kennelliiton kotisivuilla julkaistaan ohjeellinen minimivaroaikalista erilaisille koirien hoitoon käytettäville lääkkeille ja eräille toimenpiteille. Nyt lääkelista on päivitetty ja uudistettu. Uudistus helpottaa niin koiran omistajia kuin myös eläinlääkäreitä varoajan tarkistamisessa. Listalta löytyvät lääkkeet nyt myös valmistenimillä, vaikuttavalla aineella sekä käyttötarkoituksen perusteella.

On tärkeää huomioida, että varoaikalista ei ole sitova.Koiraa hoitava eläinlääkäri voi tarvittaessa pidentää minimivaroaikaa koiran sairauden, sen saaman hoidon ja koiran kunnon tai iän perusteella. Varoaikaan sisältyy myös eläimen toipumisaika, jonka perusteet tulevat eläinsuojelulainsäädännöstä.

Humaanipuolen valmisteet

Kennelliiton lääkelista ei sisällä humaanipuolen lääkkeitä. Humaanipuolen lääkkeiden varoaika määräytyy pääsääntöisesti koirille rekisteröityjen valmisteiden mukaan, jos ne ovat verrattavissa. Mikäli valmisteet eivät ole verrattavissa, varoaika määräytyy aina tapauskohtaisesti. Tällöin koiraa hoitava eläinlääkäri voi määritellä humaanipuolen lääkkeelle minimivaroajan, huomioiden lääkkeen ominaisuudet ja annostuksen. Lisäksi lääkkeen varoaikaan vaikuttaa koiran sairaus ja siihen annettu hoito, sekä koiran ikä ja yleiskunto. Huomioithan siis, että humaanipuolen lääkkeille ei voida määritellä selkeää ohjeellista varoaikaa.

Lisätietoja:

Katariina Suomi,

puh. 09 8873 0283,

katariina.suomikennelliitto.fi (katariina.suomikennelliitto.fi)

Sauli ja Pirkko Halttusen omistama Karahkan Eka-Essi on vuoden 2017 Haukku-ottelun voittaja. Suomenpystykorvien Haukku-ottelu järjestettiin 20.-22.10. Tervossa, Pohjois-Savossa.

Tänä vuonna oli Pohjois-Savon alueen vuoro järjestää suomenpystykorvien linnunhaukun SM-kilpailut eli Haukku-ottelu.  Haukku-ottelu järjestettiin nyt 68. kerran. Kilpailu käytiin kaksipäiväisenä otteluna. Järjestelyvastuussa ottelusta olivat Pohjois-Savon Pystykorvakerho ry, Iisalmen Seudun Kennelkerho ry ja Kuopion Seudun Metsästyskoirakerho ry. Tapahtumapaikkana Oli Tervo n. 60km Kuopiosta länteen.

Haukkukuninkuudesta eli pystykorvien Suomen mestaruudesta oli kilpailemassa 12 lohkokarsintojen kautta jatkoon päässyttä koiraa ja vuoden 2016 mestari Koppelokankaan Hilla.

Vuoden 2017 Haukku-ottelu on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Ottelu oli kärjen osalta tasainen ja mestaruus ratkesi lopulta kahden pisteen erolla. Vuoden 2017 kuninkaaksi kruunattiin FI KVA FI MVA M-17 Karahkan Eka-Essi (omistajat Pirkko ja Sauli Halttunen, Toivalasta). Mestaruustuloksen Eka-Essi haukkui lauantaina.

Kuva, Heidi Lahtinen

Keskellä Haukku-ottelun voittaja Karahkan Eka-Essi 86p ja Sauli Halttunen, vasemmalla hopeamitalisti Marjakankaan Kamu 84p ja Jukka Tarkkonen, oikealla pronssimitalisti Kikka 68p ja Jouni Huhmarniemi.

Haukku-ottelun tulokset

Sauli ja Pirkko Halttusen omistama Karahkan Eka-Essi on vuoden 2017 Haukku-ottelun voittaja. Kuva, Heidi Lahtinen

Kotimaisten rotujen teemavuoden viimeiset kasvattajaillat järjestetään marraskuussa Muhoksella ja Kuopiossa.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi toteutettavan Kotimaiset rodut kansallisaarteinamme -hankkeen tavoitteena on edistää viiden kotimaisen rotumme kasvatustyötä. Vuoden aikana kotimaisten rotujen kasvattajille on järjestetty kasvattajailtoja ympäri Suomea. Marraskuussa järjestetään viimeiset tilaisuudet Muhoksella ja Kuopiossa.

28.11. Muhos
Pohjois-Pohjanmaan kennelpiirin kotimaisten rotujen kasvattajailta klo 18.00-20.30, paikkana Muhoksen riistanhoitoyhdistyksen maja, Lummelammentie, 91500 Muhos. Ennen tilaisuuden alkua klo 17.00 alkaen mahdollisuus makkaran paistoon. Ilmoittautuminen Muhoksen iltaan Satu Väliheikille satu.ppkennelneuvojagmail.com, puh 050 3521710, viimeistään 21.11.2017. Jos sinulla on ennakkokysymyksiä, lähetä ne samaan sähköpostiosoitteeseen.

29.11. Kuopio
Pohjois-Savon kennelpiirin kotimaisten rotujen kasvattajailta klo 18.00-20.30, paikkana Sorsasalon ravirata, Puikkarintie 41, 70420 Kuopio. Ilmoittautuminen Kuopion iltaan Anna-Maija Mansikkalalle anna-maija.mansikkalaiisalmi.fi, viimeistään 20.11. Jos sinulla on ennakkokysymyksiä, lähetä ne samaan sähköpostiosoitteeseen.

Kotimaisten rotujen teemavuosi huipentuu joulukuussa Koiramessuilla 8.-10.12.2017.

Lisätietoa kotimaisten rotujen teemavuodesta ja tapahtumista

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi toteutettavan Kotimaiset rodut kansallisaarteinamme -hankkeen tavoitteena on edistää viiden kotimaisen rotumme kasvatustyötä.

Jalostustyötä ohjaavien linjausten päivittäminen on ajankohtaistunut, sillä vuonna 2012 voimaan tulleen jalostusstrategian toimenpiteistä valtaosa on saatu toteutettua. Uudessa strategiassa ei ole suuria muutoksia aiempaan, mutta esimerkiksi jalostuskoiran luonnetta koskevia suosituksia on täsmennetty.

Jalostuksella tarkoitetaan eläinkannan laadun parantamista ja hyvien ominaisuuksien ylläpitämistä. Rotukoirilla jalostuksen ohjenuorana on perinteisesti pidetty rotumääritelmiä. Kennelliiton jalostusstrategiassa tehdään kaikille roduille sopivia jalostuslinjauksia terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista ominaisuuksista. Strategia on väline, jolla ohjataan kasvattajia ja rotuyhdistyksiä valitsemaan jalostukseen sopivia koiria. Tavoitteena on edistää koirien terveyttä, hyvinvointia sekä tasapainoista luonnetta.

–  Päivityksessä ei ole juurikaan tehty radikaaleja muutoksia vaan enemmänkin selvennetty termejä ja ilmaisuja. Lisäksi suunnitelmia on ajantasaistettu, koska edellisen jalostusstrategian aiheuttamista toimenpiteistä suurin osa on jo toteutettu, Kennelliiton jalostusasiantuntija Katariina Mäki kertoo.

Huomiota jalostuskoiran luonteeseen

Esimerkki strategiaan tehdyistä selvennyksistä on linjaus, jonka mukaan jalostukseen käytettävän koiran on oltava hyvähermoinen ja sillä tulee olla riittävä kyky selvitä arkipäivän tilanteista. Aiemmin vastaava kohta kuului: ”Jalostukseen käytettävällä koiralla on hyvä hermorakenne ja rodunomainen toimintakyky.”Merkittävänä lisäyksenä kymmenen tavoitteen strategiaan Mäki pitää mainintaa siitä, että Kennelliitto kerää tietoa myös koirarekisterin ulkopuolella olevien koirien terveydestä ja käyttäytymisestä.

–  Näiden koirien merkitsemistä tunnistusmerkintä- ja omistajarekisteriin kannustetaan, ja niille tallennetaan myös polveutumistietoja sekä terveys-, käyttäytymis- ja luonnetuloksia. Tieto on arvokasta esimerkiksi suunniteltaessa roduille risteytysohjelmia, päivitetyssä jalostusstrategiassa sanotaan.

Lisäksi uutta on viiden vuoden enimmäisikärajasuositus ensimmäistä kertaa astutettavalle nartulle. Aiemmassa strategiassa mainittiin vain kahden vuoden alaikäraja. Kotimaisten rotujen terveyden, käyttöominaisuuksien ja perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja parantamiseen kiinnitetään erityistä huomiota omassa kappaleessaan. Kotimaisille roduille toteutettiin edellisessä strategiassa mainittu monimuotoisuusanalyysi vuonna 2012.

Jonna Mäkinen

Viidessä vuodessa koottu paljon uutta terveystietoa

Maaliskuussa 2015 aloitettuun Kennelliiton sähköiseen terveyskyselyyn kertyi vastauksia lähes 22 000 koirasta. Kyselyllä saatiin tietoa myös sellaisista sairauksista, joille ei ole Kennelliiton virallisia tutkimuksia koskevia tutkimusohjeita tai -käytäntöjä. Tilastotietoja on hyödynnetty rotukohtaisissa tavoiteohjelmissa selvitettäessä terveyttä koskevia jalostuksen painopisteitä.

Kertyneitä kokemuksia hyödynnetään uuden terveyskyselyn laadinnassa. Jalostusstrategian voimassaoloaikana on tehostettu myös tiedonkeruuta koirien kuolinsyistä ja -iästä.

Eläinlääkäriyhteistyön avulla on kehitetty uusia terveystutkimuksia, kuten sydän-, syringomyelia- ja kuulotutkimukset sekä lyhytkuonoisten rotujen rasituksensietoa ja hengitystä mittaava kävelytesti. Vuonna 2009 käynnistetty yhteinen koirien terveystutkimusrahasto Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa on rahoittanut koirien geenitutkimuksen lisäksi useita kliinisiä tutkimushankkeita.

Kennelliiton omalla tutkimusrahastolla on tuettu muiden muassa ELL Lena Lindhin koiria koskevia erikoistumisopintoja lisääntymistieteessä.

Eläinlääkäriyhteistyöhön liittyen Mäki luennoi lisäksi vuosittain koirien jalostuksesta eläinlääkäriopiskelijoiden genetiikan kurssilla ja Kirsi Sainio kehitysbiologian kurssilla.

Tukea kasvattajille

Kesäkuusta 2015 käytössä olleella kaikille roduille soveltuvalla käyttäytymisen ja ulkomuodon jalostustarkastusmallilla on puolestaan kerätty tietoa koirien rodunomaisuudesta, rakenteesta sekä käyttäytymisestä erityisesti arkisissa tilanteissa. Kertyneitä tarkastustuloksia odotetaan vuodenvaihteessa näkyville jalostustietojärjestelmään, jolloin jalostustarkastus palvelee myös kasvattajia.
 
Kasvattajien työtä on tuettu myös tarjoamalla täydennyskoulutusta 2–3 kertaa vuodessa järjestetyillä Koirankasvatus tänään -kursseilla. Vuonna 2015 lanseeratuissa tilaisuuksissa kasvattajat ovat saaneet esittää kysymyksiä eri alojen asiantuntijoille sekä vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia muiden kasvattajien kanssa.

– Myös jalostustieteellisen toimikunnan järjestämillä jalostusneuvojien perus- ja jatkokursseilla paneudutaan koiranjalostuksen ja jalostusstrategian painopisteisiin, kertoo toimikunnan puheenjohtaja Maaret Tapio.

Vuorovuosittain järjestettävistä kursseista 4.-5. marraskuuta on luvassa jatkokurssi. Sen teemana on eri rotujen ja roturyhmien rodunomaisten käyttöominaisuuksien tutkiminen sekä käyttöominaisuuksien jalostaminen.

Kehitteillä ollutta laajempaa koirien terveydenhuollon koulutusohjelmaa on testattu kuluneen vuoden aikana eri puolella Suomea sijaitsevissa kenneleissä yhteistyössä kasvattajien, eläinlääkäreiden sekä kennelneuvojien kanssa. Ohjelma tukee kasvattajien ja eläinlääkärien ennaltaehkäisevää työtä koirien hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on helpottaa kasvattajan työtä kehittämällä toimintatapoja.

Pyrkimyksenä on muiden muassa vähentää pentukuolleisuutta ja ehkäistä ennalta kriittisiä tilanteita, kuten mahdollisia tartuntatauteja. Kasvattajan avuksi ohjelmaan on kehitetty esimerkiksi kennelpäiväkirja ja pentujen seuranta Apgar-pisteytyksin. Tärkeää on myös, että kasvattajalla on tukenaan omaeläinlääkäri.

Saatujen kokemusten pohjalta terveydenhuolto-ohjelma viimeistellään ja käynnistetään ensi vuonna. Vapaaehtoinen ohjelma on tarkoitettu kasvatus- ja jalostustyötä tekeville. Valmistelevassa työryhmässä on Kennelliiton edustajien ohella eläinlääkäreitä sekä muita ammattilaisia eläinjalostuksen ja eläinten käyttäytymistieteen saralta.

Suomalaista tietoa muiden maiden rotuyhdistyksille

Kansainvälisen yhteistyön edellytyksiä on parannettu esimerkiksi International Partnership For Dogsin ylläpitämän DogWellNet-portaalin avulla. Sivustolle tuotetaan ja kerätään tietoa, linkkejä ja dokumentteja eri puolilla maailmaa koirien terveyden sekä hyvinvoinnin eteen tehdystä työstä. Kennelliitto kannustaa kaikkia rotujärjestöjä ja -yhdistyksiä mukaan materiaalien tuottamiseen. DogWellNet tarjoaa myös kätevän alustan keskustelulle eri maiden rotuyhdistysten välillä.

Kennelliitto on kirjoittanut sivustolle muiden muassa maailmalla kiinnostusta herättäneistä roturisteytysprojekteista sekä lonkkanivelen kasvuhäiriön vastustuksessa saavutetusta edistyksestä.

Kennelliitto on strategian voimassaoloaikana toiminut aktiivisesti myös Pohjoismaisessa Kennelunionissa (PKU), sen tieteellisessä toimikunnassa sekä työryhmissä. Näiden joukossa on muiden muassa kokoonpano, joka seuraa ja kehittää rotukohtaista ohjeistusta liioiteltujen rotupiirteiden välttämiseksi ulkomuotoarvostelussa (RKO-ohjeet).

Kennelliitto on lisäksi puheenjohtajana PKU:n lyhytkalloisten rotujen tilannetta kartoittaneessa ja toimenpiteitä suunnitelleessa työryhmässä. Lyhytkalloisten rotujen terveyden edistämiseksi laadittu raportti löytyy täältä. Kirsi Sainio on toiminut FCI:n tieteellisen toimikunnan puheenjohtajana vuodesta 2016 lähtien.

Strategia valtuuston käsittelyyn marraskuussa

Jalostusstrategiassa on otettu huomioon voimassa oleva eläinsuojelulaki, lakia täydentävä eläinsuojeluasetus ja Euroopan Neuvoston lemmikkieläinten jalostusta koskeva päätöslauselma. Jalostusstrategia on sopusoinnussa myös Kennelliiton yleisten ja jalostusta ohjaavien sääntöjen sekä ohjeiden kanssa.

Kennelliiton rotujärjestöistä koostuva valtuusto käsittelee uutta strategiaa kokouksessaan 25.–26.11. Valtuusto on sitoutunut noudattamaan jalostusstrategiaa päättäessään sen ja tavoiteohjelman voimaantulosta. Valtuuston kautta strategian toteuttaminen etenee rotujärjestöihin ja -yhdistyksiin.

– Jalostusstrategiaa sovelletaan myös käytäessä jatkuvaa vuoropuhelua Kennelliiton ja rotujärjestöjen ja -yhdistysten välillä, esimerkiksi laadittaessa jalostuksen tavoiteohjelmia ja käsiteltäessä rotukohtaisia muita jalostusasioita. Edellinen strategia on nyt hyvin jalkautettu, siitä ollaan tietoisia ja sitä käytetään yhdistyksissä kiitettävästi, Katariina Mäki sanoo.

Kennelliiton hallituksen hyväksymään esitykseen yleiseksi jalostusstrategiaksi voi tutustua täältä.

Esitystä käsitellään valtuustoseminaarissa 25.11.2017 ja se tuodaan syysvaltuustolle 26.11.2017.

Valtuustoseminaarissa järjestetään aiheen tiimoilta paneeli, jota vetää hallituksen jäsen, näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunnan puheenjohtaja Kimmo Mustonen. Paneelissa ovat mukana

- jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja, käyttäytymisen jalostustarkastaja, jalostusneuvoja Maaret Tapio,
- ELT, kasvattajatoimikunnan jäsen Merja Dahlbom,
- ELL, jalostustieteellisen toimikunnan jäsen Juha Kallio,
- jalostustarkastaja (käyttäytyminen), luonnetestituomari Auli Kiminki,
- Suomen Koirankasvattajat SuKoKa ry:n puheenjohtaja, kasvattaja, ulkomuototuomari Vesa Lehtonen,
- MMT, jalostusasiantuntija Katariina Mäki Kennelliiton toimistosta,
- Ph.D., toimitusjohtaja, ulkomuototuomari Annukka Paloheimo,
- FT, jalostustieteellisen toimikunnan varapuheenjohtaja, FCI:n tieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio sekä
- linnunhaukkukokeen ylituomari, valtuuston jäsen Risto Ylitalo.

Jukka Leppäniemen omistama Meripojan Kamu on Ajokuningas 2017. Suomenajokoirien vuotuinen mestaruusottelu Kilpa järjestettiin 10.-12.11.2017 Etelä-Pohjanmaalla Isossakyrössä.

Tämän vuotisen Kilpa 2017 -ottelun järjestelyistä vastasi Etelä-Pohjanmaan Ajokoirakerho ry. Keskuspaikkana toimi Kalliojärven viihdekeskus Isossakyrössä. Ajokuninkuudesta oli kilpailemassa yhteensä 13 koirakkoa – 12 lohkovalintojen kautta mukaan päässyttä sekä viime vuoden Ajokuningas Jahti-Ukon Jore.

Ensimmäinen Kilpa järjestettiin vuonna 1937 ja tämä Kilpa oli järjestyksessään jo 77. Vain sotien kovasti riehuessa on Kilpa jäänyt väliin. Kilpa käydään perinteisesti kaksipäiväisenä ja paremmuuden ratkaisee molempien päivien yhteistulos. Kilpa 2017 on osa Kennelliiton kotimaisten rotujen teemavuoden sekä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa.

Kilpa 2017 oli voittajan osalta selkeä, uudeksi Ajokuninkaaksi kruunattiin Jukka Leppäniemen omistama kaksoisvalio FI KVA FI MVA M-17 Meripojan Kamu. Muiden sijoitusten osalta kilpailu oli tasaväkinen, toiseksi sijoittui FI KVA FI MVA Villipuron Lyyti (om. Arvo ja Juha Kumpumäki) ja kolmanneksi Puistolan Pele (om. Ahti Saastamoinen).

Jukka Leppäniemen omistama Meripojan Kamu on Ajokuningas 2017.  Kuva: Markku Sippari

Leipzigissa Saksassa järjestettiin 9.-12. marraskuuta Maailman Voittaja -näyttely. Mukaan oli ilmoittautunut lähes 25 000 koiraa. Suomalaisia näytteilleasettajia oli reilusti yli tuhat.

Suomen Kennelliitto oli mukana Leipzigissa kuvaamassa Maailman Voittaja-, Maailman Juniorivoittaja- ja Maailman Veteraanivoittaja -tittelin saaneita koiria. Kuvat on julkaistu Maailmalla menestyneitä suomalaiskoiria -Facebook-sivulla.

Maailman Voittaja -näyttelyn lisäksi Leipzigissä järjestettiin 8. marraskuuta Saksan Voittaja -näyttely ja useita erikoisnäyttelyitä.

Näyttelyiden on line -palvelu toimi hienosti

Suomalaista väriä nähtiin myös näyttelypalveluiden tuottamisessa. Showlinkin ja Prettybitin väkeä sekä suomalaisia näyttelyohjaajia oli mukana viemässä maailmalle suomalaista know how’ta ja on line -tulospalvelua.

Tuula Laitinen ja WDS-näyttelyn kehätoimitsijoista vastaava Ronny van dem Berge olivat tyytyväisiä kehien ja tulospalvelun toimintaan. Leipzigissä pyöri päivittäin noin 80 kehää, ja jokaisessa kehässä oli kolme toimitsijaa.

- Kaikki on sujunut hyvin, kehätoimitsijat ovat innokkaita, ja suomalaiset kollegat ovat auttaneet, jos ongelmia on ollut, kertoi van dem Berge.

Junior Handler -kilpailussa BIS2-sijoitus

Suomalaiset menestyivät hienosti rotukehissä, ja muutamia ison kehän voittojakin tuli. Bellarina Nurminen sijoittui toiseksi Junior Handler -maailmanmestaruuskilpailussa.

Torstaina 9. marraskuuta Emma Mikkosen suomenajokoira Satumeren Niko oli BIS4-veteraani. Laurent Simonin, Pascale Baudryn ja Tarja Hovilan englanninspringerspanielit L’Power Point De La Tete De Tellering ja Adamant’s Over The Moon olivat parikilpailun BIS2.

Perjantaina 10. marraskuuta Sari Laitisen ja Pinja Hiltusen lapinporikoira Suukkosuun Shamaani oli BIS4-veteraani. Tarja ja Teija Koposen keskikokoinen mittelspitz (musta ja ruskea) oli saksalaisten rotujen BIS2.

Lauantaina 11. marraskuuta Terhi Korhosen ja Kristiina Heinosen silkkiterrierit Curiosity Hot Like Mexico ja Curiosity Stardust All Over olivat BIS3 pari.

Sunnuntaina 12. marraskuuta Francis Fabergen Stablemaster’s -suursnautseriryhmä oli BIS4-kasvattaja. Marja-Leena Arhima-Oinosen, Kyösti Oinosen ja Inger Arhiman skotlanninhirvikoira Chix Choix Arwen To Blixtenin jälkeläisryhmä oli BIS4.

Hyviä tuloksia myös Saksan Voittaja -näyttelystä

Suomalaiset saavuttivat Saksan Voittaja -näyttelyssä useita ryhmäsijoituksia. Susanna Gerkman-Hiltusen ja Harri Hiltusen skotlanninhirvikoira Chix Choix Dhulert Arathorn voitti FCI:n 10-ryhmän. BIS3-kasvattajaryhmä oli Juha Kareksen Chix Choix -lhasa apsoryhmä.

Suomessa kasvatettu, ruotsalaisen Jessica Junehallin leonberger Namupalan Bling Smack Chap voitti FCI:n 2-ryhmän.

Merja ja Erno Lindahlin vanhaenglanninlammaskoira Shappy Blue Bob’s Undercover Girl oli FCI:n 1-ryhmän RYP3. Carita Vikiön skyenterrieri Finnsky Visual oli FCI:n 3-ryhmän RYP4. Sari Laitisen ja Pinja Hiltusen lapinporokoira Suukkosuun Shamaani oli FCI:n 5-ryhmän RYP4.

Kennelliitto solmi koulutusyhteistyösopimuksen Egyptin kennelliiton kanssa

Maailman Voittaja -näyttelyn yhteydessä edistettiin myös kansainvälistä yhteistyötä. Sunnuntaina 12.11. Suomen Kennelliitto ja Egyptin Kennelliitto solmivat sopimuksen yhteistyöstä ulkomuototuomarikoulutuksesta vuosina 2018-2022. Sopimuksen allekirjoittivat Suomen Kennelliiton puolesta hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen ja Egyptin Kennelliiton puolesta hallituksen puheenjohtaja Mohamed El Azhary. Vastaavanlainen yhteistyösopimus tehtiin kesäkuussa myös Englannin Kennel Clubin kanssa.

Bellarina Nurminen sijoittui toiseksi Junior Handler -maailmanmestaruuskilpailussa. Kuva: Heidi Lahtinen

Susanna Gerkman-Hiltusen ja Harri Hiltusen skotlanninhirvikoira Chix Choix Dhulert Arathorn oli Saksan Voittajassa FCI10-ryhmän paras. Kuva: Paula Heikkinen-Lehkonen

Tuula Laitinen ja WDS-näyttelyn kehätoimitsijoista vastaava Ronny van dem Berge olivat tyytyväisiä yhteistyöhön. On line -tulospalvelu toimi hyvin.

Sopimuksen yhteistyöstä ulkomuototuomarikoulutuksessa allekirjoittivat Suomen Kennelliiton puolesta hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen ja Egyptin Kennelliiton puolesta hallituksen puheenjohtaja Mohamed El Azhary. Mukana kuvassa ovat myös Suomesta toiminnanjohtaja Markku Mähönen ja Egyptistä hallituksen varapuheenjohtaja Marina Gordeeva.